sunnuntai 29. maaliskuuta 2015



 Jos minun pitäisi valita joku isompi kaupunki jossa voisin asua olisi se Tampere.

Oli taas niin ihana käydä vaikka sää oli tuhruisen sateinen kuten kuvasta näkyy. Kuvan otin hotellimme ikkunasta ja siitä näkyy Hämeenpuisto. Lunta ei ollut enää yhtään, lumiraja kulki tuossa Jämsän korkeudella.



 Luettelen tähän muutaman paikan jossa käytiin ja suosittelen niitä lämpimästi muillekin Tampereen kävijöille.
- Sisustusliike Kantriina Laukontorin laidalla
- Naapuri oli uusi liikeryhmittymä Tuomiokirkonkadulla.
Neljä eri naisyrittäjää toimii samassa tilassa; Putiikki Rannalla, Vaateliike Minzi, Antiikkiliike Anna-Stiina ja Bistro Naapuri
- Reinokauppa Finlaysonin alueella. Oli Reinoja ja Ainoja joka lähtöön vai mitäpä sanoisitte Nightwish-reinoista?
- Stockmannille mentiin eikä kauan oltukaan kun siellä oli ne Hullut Päivät ja meinasi suoraan sanottuna hermot mennä siinä tungoksessa





 Tampereen helmi on tämä upea palatsimainen loistokkuus Hämeentiellä; Teatteri STATE!



Nautimme ikimuistoiset Lasilliset Juicea. Loppuillasta yleisö lauloi mukana ja mekin yhdyimme Marilynin kertosäkeeseen ja Viidestoista Yö nyt oli ihan pakko laulaa mukana!
 Näyttelijä Otto Kanerva oli aivan upea Juicena!!

Siinäpä tärkeimmät, sanoi Juicekin, sommoro! - Leena -

lauantai 21. maaliskuuta 2015

 Hei vaan kaikki tänne poikenneet. Minulla oli kova hinku metsään ja sinne piti siis mennä. Ihan syvällä tiheässä metsässä ei onneksi tuullut. Opin ainakin sen, miten vaikeaa luontokuvaus on ja aloin arvostamaan kauniita luontokuvia ihan toisella tavalla. Minä en saanut tämän parempia otoksia mutta ensi kerralla jatketaan harjoituksia!

Lainaan tähän nyt Johanna Kurkelan haastattelusta pätkän joka voisi olla minun suustani; "Turvallisimpia asioita, mitä voin kuvitella on vihreä, tiheä kuusimetsä. Käpertyisin sammalpedille kuusen oksan alle ja olisin kuin Mörrimöykyn kolossa. Sellaisessa metsässä voisi nähdä vilauksen keijusta tai menninkäisestä, kun aurinko siivilöytyisi oksien lomasta juuri oikeassa kulmassa..


Sibeliuksen elämästä lukiessas törmää usein kertomukseen, että hänellä oli taskussaan tulitikkuaski jossa oli sammalta. Mestari avasi askin ja nuuhkaisi kun hän halusi mielikuvissaan metsän tunnelmaan, kuulla puiden huminan ja lintujen laulun.





Tänä aamuna
tahtoisin mennä metsään.
Kuusten alle,
pehmeään sammalsyliin
kuulemaan puun puhetta.

- Anna-Mari Kaskinen -



Nyt tulikin tätä metsäjuttua...ensi viikolla saatte pienen matkakertomuksen!
                Metsän tuoksuisin terveisin! - Leena -

lauantai 14. maaliskuuta 2015

 Tulipa sen verran keväiset ilmat, että saatiin ulkoterassin kattoprojekti vauhtiin! Isäntä teki jo syksyllä rungon valmiiksi ja nyt saatiin levyt kattoon. Huopa asennetaan katolle myöhemmin ja samalla maalataan runkopuut ja jonkinlaiset kaiteet olisi haaveissa...





Olen koettanut opetella kärsivällisyyttä näissä asioissa koska kaikki ei vain voi tapahtua heti vaikka kuinka haluaisi!






Ihana on kuitenkin jo istahtaa
kahvimuki kädessä katon alle ja
antaa ajatuksen lentää; tuohon
laitetaan kukkia, lyhtyjä, korituolit...



Koko ajatus terassin katostahan lähti
jo viime kesänä kun kyllästyttiin
juoksuttamaan tuolien pehmusteita ym. tavaraa sateensuojaan ja taas takaisin!



Onneksi minulla on oma kirvesmies joka toteuttaa unelmiani
mutta joka myös välillä pudottaa minut napakasti maan pinnalle pilvilinnoistani.
 
Lellikki

Hyvänen aika
millainen Luojan lellikki olen!
Terveet jalat ja kädet,
näkevät silmät,
kuulevat korvat,
ympärilläni rakkautta.
Lienee melkein syntiä tuntea
tällaista lapsellista iloa
siitä että on aurinkoaamu
ja nenän edessä
mukillinen maitokahvia.
Nauttia leivän tuoksusta
ja nauraa ääneen sille
miten toivottoman tyhmä
Touhulan Aleksi joskus on,
mutta miten se
sitä Anniansa aina vain rakastaa.
Kauan sitten kadehdin
sellaisia kuin minä -
oikeasti onnellisia.

-Sinikka Svård-

Keväisin ajatuksin kesää kohti!  - Leena -


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015


 Lapsuus...kuin pitkä, ihana lämmin kesä!
Pukkimäellä asuttiin, osoitteessa Pukkimäki B306. Siellä opittiin ajamaan polkupyörällä, leikittiin männyn juurakossa käpylehmillä ja paperinukkeperheitä perustettiin!

Mitäpä sanoisin nyt tuolle pienelle lettipäiselle tytölle? Sanosin, että ole oma itsesi, luota itseesi sillä elämä kantaa!
...ja matka naiseksi jatkuu kuten laulussakin niin hienosti sanotaan; Lettipäisen tytön päälle kasvoi tämä nainen, vuodet vuoden jälkeen toivat uuden kerroksen silti sisälläin on se sama tyttönen!
 Lähdetkö kanssani matkaan
lapsuuden puutarhaan?
Köynnösten peittämä portti
vielä on raollaan.

Muistatko? Lähdetään vielä.
Kuuletko kutsun sen?
Vielä on tallella jossain
salaisuus lapsuuden.





Lapsuudenystävä kävi eilen ja jätti lämpimän tunteen sydämeen!
Läsnäolosi on minulle lepoa, viesti ajalta jolloin kesäyöt eivät loppuneet koskaan!
                                      


Aurinkoisia kevätpäiviä viikkoonne! - Leena -