lauantai 28. helmikuuta 2015

 Ja niin hävisi helmikuu jonnekin ja maaliskuu maita näyttää! Kevät vahvistaa otettaan niin luonnossa kuin minussakin ja taitaapa tuo käpyrauhanen jo heräillä talviunestaan?

Siis tuo käpyrauhanen tuntuu hassulta mutta se on oikeasti olemassa meillä kaikilla. Se on muistaakseni 1mg kokoinen rauhanen tuolla meidän vasemmassa aivolohkossa ja valo säätelee sen toimintaa. Se erittää meidän verenkiertoon mm. melatoniinia joka toimii meidän sisäisenä kellona.

Sytytän sinulle kynttilän keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan iloa, ystävyyttä!
Sytytän sinulle kynttilän, näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan siivillä tähdenlennon?






         
Lauantai;

Jos aamulla saisinkin nukutuksi pitkään, jäisi sitäkin enemmän tekemättä. Kuinka ne ennen pystyivät tekemään kuutta päivää? Milloin silloin pyykit pestiin, kaupat käytiin, milloin vietettiin laatuajat? Viikonloppu tietää voimien loppua ennen kuin taas pääsee työhön, järjelliseen elämään!

Sunnuntai;

Halusin tai en, tänään ei olekaan mitään tekemistä. Perhe on omilla teillään. Ruoka odottaa uunissa sitä päivällisaikaa, joka vietetään yhdessä tai sitten ei. Rakkaita he silti ovat, vaikka useimmin näen heistä enää vain selän. On hiljaista. Käännynpä siis itseäni kohti.

Nämä ajatukset oli jostain Naisen elämää-kirjasta mutta koskettivat syvältä.

Vietettään siis tätä naisen elämää! -Leena -

     

3 kommenttia:

  1. Huomenta! Piti tulla heti vieraisille :) Kaikkea ihanaa bongailin sun kuvista!! <3 Aamukahavit tuolla köökissä on kyllä takuuvarma onnellinen aloitus päivälle! :) Nyt mä lääkitsen ihteni, ku tuntuu, että kuume teköö tuloaan ja suunnistan puotille inventaarioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja tosi mukava kun piipahdit. Tervetuloa toistekin. Tämä minun blogi vielä niin alkutekijöissään mutta tästä se lähtee. Sinun blogiasi olen todellakin seurannut jo kauan ja aina jaksan ihmetellä tarmoasi ja sitä mistä ne kaikki sinun ideat kumpuaa? Mukavaa maaliskuun jatkoa! T.Leena

      Poista