lauantai 24. helmikuuta 2018


Matkaamme kevättä kohti aurinkoisessa, lumisessa maisemassa mutta mieli halaa muualle. Ei hiekkarannoille eikä palmun alle. Olen koko ikäni haaveillut matkasta Englantiin. Lontoossa olen käynyt ja sinne en oikeastaan enää kaipaa, en sitä miljoonakaupungin sykettä. Ihana Devon lounais-englannissa on haaveitteni kohde. Haluan päästä kokemaan upean Dartmoorin nummialueen, sen kanervat ja graniittikukkulat!

Meillä kaikilla on varmasti joku paikka maailmassa jossa haluaa ainakin kerran elämässään käydä. Lähteä vähän seikkailemaan vielä kun jalat kantaa ja pää pelaa.

"Ethän koskaan luovu unelmastasi vain siksi, että sen saavuttamiseen kuluisi liian pitkä aika? Aika kuluu joka tapauksessa."

Myönnän, on tullut luettua Humiseva harju ja Kotiopettajattaren romaani ja se tunnelma niissä kirjoissa ja maisemien kuvailu on tehnyt minuun vaikutuksen. Unelma olisi yöpyä vanhassa linnassa katosvuoteessa takkatulen lämmössä...ikkunasta olisi näköala kanervanummelle...yöllä en kyllä haluaisi herätä Baskervillen aavekoiran ulvontaan sillä senkin on Arthur Conan Doyle sijoittanut Dartmoorin nummille...

Devonissa  voisi käydä tutustumassa myös Agatha Christien kesäkotiin. Greenway House on auki yleisölle.


 Unelmia pitää olla, kaikenlaisia ja kaikenkokoisia. Osa toteutuu ja osa ei...tätä unelmaa kohden kuitenkin elän. Viime aikoina on sattunut aika paljon kaikenlaista ikävää ja syvissä vesissä on rämmitty ja ehkäpä juuri siksi haaveileminen tuntuu niin hyvältä ja kutkuttavalta että vielä joskus seison siellä kanervanummella ja annan tuulen pyyhkiä kasvoiltani muutaman vuoden...

Niin...kuinka vanha olisit jos et tietäisi kuinka vanha olet?

Haaveillaan!   - Leena -