Mites olisi uusi harrastus näin syksyn kynnyksellä? Itse kävin kahtena viikonloppuna sukututkimuksen peruskurssilla ja jäin heti koukkuun. Lisäksi veljeni teki DNA-testin ja meidän sukupuu meni uusiksi vaikka asia tuntui uskomattomalta vaikka sanotaan, että DNA on lahjomaton ja kirkonkirjoissa voi lukea mitä vain...sukututkimuksen suosiota on osittain varmasti lisännyt tv-ohjelma "Sukuni salat" jossa julkkisten eteen tuodaan valmiiksi etsittyä tietoa suvusta.
Sukua olen löytänyt kirkonkirjoista tähän mennssä aina 1800-luvun alkuun asti eli aika kauas. Torppareita enimmäkseen. He elivät usein kurjissa oloissa tehden työtä ruokapalkalla. Niin paljon nimiä, päivämääriä, syntymää, kuolemaa, iloja suruja sisältyy noihin nimiin...
Kun ikää kertyy saattaa monella alkaa suvun historia kiinnostamaan. Siinä vaiheessa usein ikävä kyllä useat vanhat sukulaiset jotka vielä jotain muistaisivat ovat jo mullan alla....
"Kuuntele vanhojen juttuja, vaikka ne ovat jo tuttuja. Haittaako se pätkän vertaa vaikka ne kuulisit sata kertaa! Älä mummojen muistoille nyrpistä nenää. Koittaa päivä, kun niitä et kuule enää" - Anna- Mari Kaskinen . (kuva Sysmästä Nuoramoisen vanhalta hautuumaalta)
Kuten sukututkijat monesti sanovat, mitä enemmän ihminen on rötöstellyt eläessään, sitä enemmän tietoa hänestä löytyy. Niin tai näin mutta tämän harrastuksen myötä tuntee hyvin vahvasti olevansa osa tätä sukupolvien välistä ketjua ja tajuaa, miten lyhyt on ihmisen elämä...
Nykyään kesälomareissuilla tuleekin kolauttua enemmän hautuumaita kuin ennen ja voi, kuinka kauniita kirkkoja suomesta löytyykään!
Kaunista syksyn jatkoa ja harrastuksen iloa oli se sitten mitä tahansa!
- Leena -