sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

  Tehtiin eilen päivän retki lepposaan kalakukkojen kaupunkiin Kuopioon! Etukäteen katselin netistä paikkoja joissa voisi käydä...no, ihan ensiksi isäntä ryntäsi (siis todellakin ryntäsi) torille Hanna Partasen myyntikojulle ostamaan lihapiirakoita! Ne on kyllä ihan oikeesti hyvvee!! Niitä on illaksi vielä tuolla jääkaapissa!!!

Sitten menttin ihastuttavaan Kahvila Kaneliin! Ollaanhan me muutama kerta käyty Kuopiossa mutta nyt vasta bongattiin tämä kahvila joka on ollut siellä kuulema jo 12 vuotta! Ihana paikka jossa olisi voinut istuskella pitempäänkin ja paikalla kiva tarina...omistajan täti oli ollut Pauligilla töissä ja kahviperinne jatkuu. Kahvila oli osittain sisustettu tämän tädin ja hänen miehensä vanhoilla huonekaluilla ja valokuvilla....sedän vanha silinterihattu oli haikeasti kallellaan eteisen hyllyllä...

Ja meidän vanha rakas tuttu Kirsi oli siirtänyt kauneushoitolansa uuteen paikkaan ja me ihan yllätyksenä mentiin kukkien kanssa paikalle! Minä sain taas mukaan ihania tuotteita ja minun kulmat nypittiin siistiksi. Ihanaa! Taas pärjää vähän aikaa!

"Elämän kallein aarre...

sen voi löytää ystävällisistä teoista
kauniista sanoista ja ajatuksista
auttavista käsistä
ja saavutetusta päämäärästä.
Sen voi löytää kauniista hetkestä.
Elämän kallein aarre on tyytyväinen mieli!"


Löydettiin leppoisa osto- ja myyntiliike Wanha reppu Puijonkadulta. Siellä oli niin mukava omistaja, että juttua riitti ja kun hän pisti päähänsä vanhan englantilaisen knallin niin sitten vasta juttu alkoikin!

Kotimatkalla pyörähdettiin Ikealla tai no taisi siinä tunti mennä...mutta pysyin tiukkana ja ostin vain ne tavarat mitä olin ajatellutkin! Hyvä minä! Ja kun ajeltiin hyvän sään aikana kotia kohti tuntui, että se savolainen lupsakkuus ja leppoisuus oli tarttunut meihinkin!



TAKATALVI

Pohjoinen huokuu katkerin, kolein tuulin.
--On toukokuu.
Arkana astuu ihminen katujen viertä
katse maassa, sinisin huulin
ja rinnassa arki.

Auringon kylmät säteet lankee viistoon.
--On toukokuu.
Kelmeät varjot. Ah, minä väsynyt niist' oon:
uhaten niinkuin siniset aaveet
ne hiipien käyvät.

Laulajat tyhjillä oksilla värisevät.
--On toukokuu.
Perhonen maassa, siivet paleltuneina.
Uhrinsa raskaan vaatii kevät.
Ja kurjet huutaa.

Kevähän hallat paljon toukoja löivät.
--On toukokuu.
Kiviset pellot harvoin ne heilimöivät.
Pohjoistuulet tuutivat niitä,
ne sammalta kasvaa.  . Aaro Hellaakoski -










Lisää kuvateksti
On mahdotonta olla masentunut jos sinulla on ilmapallo!  - Nalle Puh -


Tee päivästäsi paras mahdollinen pienillä iloisilla asioilla!  - Leena -

perjantai 14. huhtikuuta 2017


Tänään tuli 27 vuotta siitä kun ensi kerran tavattiin. Uskon kohtaloon ja rakkauteen ensi silmäyksellä koska meille kävi niin! Katseemme kohtasivat ja se oli menoa.

"Kun katsoit minuun 
Kaiken muun mä unohdin 
Kun katsoit minuun 
Vain sinun olla halusin 
Kun katsoit minuun 
Sytyin sylissäs ja paloin 
Silloin rakastaa sua aloin 
Kun sä katsoit minuun hetken niin..."

Olin niin umpirakastunut että huokailin ympäri kyliä etten selviä tästä hengissä. Samana päivänä noin sata vuotta sitten törmäsi Titanic jäävuoreen mutta se ei selvinnyt...minä selvisin mutta enhän törmännytkään jäävuoreen!



                                              "Sinua kohti elämäni halki
                                                ylitse kevätmaiden vaelsin
                                                kuin kyyhky, joka kauan oli vanki
                                                ja vihdoin kotiin löysi kuitenkin.

                                               Nyt pyrkimyksiäni, myrskyjäni
                                               nuoruuden retkiäni tutkin näin;
                                               kai onkin ollut koko elämäni
                                               hiljaista, varmaa matkaa sinuun päin."

Rakkaani
kun kosketit minua
heräsi jotain minussa
sinä annoit minulle takaisin ne vuodet
jotka olin unohtanut elää.
Sinä olet parasta mitä minulle on tapahtunut!
Eipä enempää ettei tule ihan siirappia tästä postauksesta. Voin vain todeta, että onnellinen, tasapainoinen parisuhde on valtava voimavara josta on paljon tukea pahoina päivinä. Olin jo kolmekymppinen kun tavattiin ja takana oli muutakin kuin onnellisia loppuja joten osaan arvostaa tätä suhdetta. Mikään ei ole itsestään selvää.

Kevättä rintaan ja iloa pintaan kaikille!!   - Leena -

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017


Kevät on jo pitkällä, ollaan talvesta selvitty joten kuten...ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä 27 vuotta ja siinä ajassa jo arki on ottanut vallan. Se on sitä että kysytään toiselta, mitä ruokaa laitettas huomenna, mitä tuli postissa tai mitä tulee tänään teeveestä...
ja sitten vetäydytään omiin oloihin.
 Olen aina ollut sitä mieltä, että suhteen "hoitaminen" on huuhaata mutta kyllä vaan oli mukavaa kun lähdettiin viikonlopuksi mökkilomalle. Loma oli ihan räätälöity nimellä "Oman kullan kanssa kahden viikonlopuksi" ja piristi olla hetken poissa omista ympyröistä ihan uusissa maisemissa...

Mutta kyllä sitä ei pääse pilkuistaan kuten sanotaan. Minä jo "sisustin" mökkiä mielessäni ja mieheni arvioi kattolistojen ja ovenkarmien suoruutta...voi meitä vanhoja höppänöitä!

"Ei sille mitään voi
rakkautta on aina ilmassa.
Ensimmäisen ja viimeisen
suudelman väliin
unohtuu monta pierua."  - Tapani Tulla -
Ensimmäistä kertaa elämässäni olin tällaisessa porealtaassa ulkona. Oli kiva kokemus ja jo hetken suunnittelin tätä meidän pihaan...mutta kuinka paljon siinä sitten tulee oltua kun ensihuuma haihtuu?

Käytiin tutustumassa paikalliseen lammastilaan. On ne nuokin söpöjä! Sitä taas olisi pääsiäiseksi ostettava lampaanlihaa..ei ole minun herkkua mutta mieheni syö!









Vanhan Postineidin puoti taas auki Suolahdessa Iinankadulla
Lauantaina 8.4. klo 11.00-16.00
Sunnuntaina 9.4. klo 12.00-16.00 TERVETULOA!


Näin tällä kertaa, pikkuhiljaa toivutaan talven murheista...aurinkoa päiviinne! - Leena -