Reissua pukkaa niin kuin tavataan sanoa. Kevättalvella lähdetään pitkästä aikaa ulkomaille. Keski-eurooppaan Prahaan! Paikkaa on kyllä kovasti kehuttu. Me ollaan enemmän sellaisia kotimaassa matkaajia kun tuntuu, että täällä Suomessakin niin paljon ihania paikkoja mitä ei olla nähty.
Reissuun lähdetään eikä tässä muuta ongelmaa kuin tuo pienoinen lentopelko...se on jännä tunne. Toisaalta pelottaa, toisaalta  on upeaa lentää. Se on varmaan sitä samaa kun pelkään toisen kyydissä, junassa, linja-autossa jne...kun ei voi itse kontrolloida menoa.

Kai minä pahimman lentopelkoni selätin 80-luvulla kun Leningradista lennettiin venäläisellä rahtikoneella Gruusiaan! Kone oli ihan rähjä, se hinattiin kiitoradan alkuun ja kun kone pääsi ilmaan, niin ohjaamon väki tuli kaupittelemaan koruja! Koko pitkän lennon aikana saatiin yksi karamelli...katselin ikkunasta Uralin komeaa vuoristoa ja ajattelin, että jos tuonne pudotaan niin kukaan ei ikinä löydä! Viereisellä penkkirivillä istui mustiin pukeutuneita mummuja kori sylissä jossa elävä kana! Olivat varmaan menossa jonnekin markkinoille.

No. Gruusia oli muuten ihan kiva paikka ja olivat hyvin ystävällisiä suomalaisturisteille. Käytiin naisporukalla jossain paikallisessa isossa yökerhossa ja siellä sotilaat meitä kovasti tanssitti, shamppanjaa ja kaviaaria saatiin yllin kyllin! Alla Pugatsova oli siellä esiintymässä vaikka en siitä niin kovin paljon muistakaan...kun lähdettiin taksilla takaisin hotelliin niin saatiin vielä tummanpunaiset ruusut!

"Jos olisin Joululaulu
minussa olisi monta säkeistöä,
niin, että jokainen joka minut laulaisi
löytäisi itsensä niistä
ja kun sinä laulaisit
korkealta ja kovaa
hennosti ja varovasti
tai vain hiljaa hyräilisit
jäisin sinuun soimaan.
Lauluna, josta saat lohtua,
rohkeutta, ymmärrystä
ja jos joskus unohtaisit sanat
muistaisit silti sävelen.

- Hanna Lind -

Hyräillen iloisena kohti Joulua!   - Leena -