Nousee päivä, laskee päivä, kiitää hetket näin...

Taas kävin lääkärissä. Työterveyslääkärissä tällä kertaa. Polvessani on nivelrikko...se ajoittain rajoittaa liikkumista. Miten tässä näin on päässyt käymään...vanhuusko jo kolkuttelee oven takana?
Ainahan sitä päivitellään miten aika kuluu nopeasti mutta ajoittain se tuntuu viiltävän todelliselta. Aika tosiaan kuluu kiihtyvää tahtia kun ikää tulee! Joulut ja juhannukset ovat ihan kiinni toisissaan, ei muista mitä tehtiin viime juhannuksena vai oliko se sitä edellisenä vai pari vuotta sitten?

...Ajan posetiivari
veivaa elämän sävelmää.
Iän myötä kampi käy
tahtiin yhä tiuhempaan.
Eilenhän vasta oli joulu...

 Lapset kasvaa ja lähtee kotipesästä...sekin kuuluu elämään mutta haikeaa se on.

"Minulla on sinuva ikävä.
Sinun toppahoosujen kahinata,
kun juoksit minuva vastaan hoejosta hakkiissa.
Sinun pientä kättä,
joka ehti minua lähelle unen tullessa.
Sinun loppumatonta uskoo,
että äeti ossoo ja tietää kaeken."

- Merja Toppi -

Vähän haikeissa tunnelmissa vaihteeksi...
Tämä taulu ja sen sanoma on rohkaissut minua tässä unelmieni toteuttamisessa...

Toivottavasti olen osannut antaa lapselleni juuret ja siivet!!

Itselleni olen saanut siivet tämän Vanhan Postineidin ansiosta. Se ja kaikki siihen liittyvä on tuonut valtavasti uutta sisältöä elämään, olen tyytyväinen itseeni, että uskalsin tämänkin askeleen ottaa.  Juuri nyt meillä tuoksuu ihan Puttipajalle! Tyttäreni ei pienenä tykännyt käydä siellä kaupassa kanssani kun siellä tuoksui niin voimakkaasta kaikki kynttilät. Minusta tämä tuoksu on kyllä ihana, se muistuttaa  ihanista haaveista joista on tullut totta!

Tunteita ja tuoksuja teidänkin viikonloppuunne!

- Leena -