Nyt on sitten lomat ns. taputeltu ja seuraava loma vasta kesäloma? Tuntuu kaukaiselta vaikka päivä onkin jo pidentynyt hurjasti ja hiukan kevättäkin jo ilmassa!
Kevättä loihdin ainakin kotiin kukkasin ja hyvin, hyvin malttamattomana odotan sitä ihanaa kevätaurinkoa joka sulattaa lumia ja pihasta paljastuu ensimmäisenä vuodesta toiseen ne samat paikat krookuksien työntää arat nuppunsa päivänvaloon! Kun hyttyset tanssivat viileässä, kuulaassa kevätillassa auringon laskiessa...
Lomalla minäkin luulin saavani paljon aikaiseksi? Miksi sitä pitää haalia hommia loman ajaksi? Kuvitteleeko sitä olevansa niin tehokas, että vuosien hommat hoituu muutamassa päivässä? Siivoamattomat lipaston laatikot, vuosien valokuvat kenkälaatikossa...sain ainoastaan pyykkivuoren hoidettua ja ihan kaappiin asti. Mutta muutama päivä meni ihan vaan huomaamatta onnellisesti kotona pyöriessä kahvikuppi kädessä, yöpaita päällä...
Taas näitä hupenevia päiviä
näitä jotka lipuvat ohi huomaamatta
kuluvat käyttämättäkin loppuun
ja elämän sivu kääntyy
melkein lukematta
näitä nimettömiä päiviä
jotka ovat vain tilaa askelmien välillä
sitä joka liittää menneet tuleviin
ja punoo eilisen langat tiukasti huomisiin
mitään muuta syytä näillä tuskin on
vaikka olen minä silti;
ripustanut pyykkiä narulle
maistanut sormellani taikinaa
kastellut väsähtäneitä kukkia
kirjoittanut jotain joutavaa
ja hipaissut ohimennen toisen poskea
olen pujotellut omat säkeeni siihen kuvaan
jota sukupolvet ennen minua aloittivat
olen siis ollut -
itseni kokoinen osa ihmisyyttä. - Elina Salminen -
"Tänä iltana onni valaisee kodin
kun istumme kynttilän valossa
kuunnellen musiikkia ja hiljaisuutta
pitkästä aikaa näin
suunnittelematta mitään, tekemättä mitään
haluamatta lähteä minnekään
toistemme luota.
Hitaasti tee jäähtyy mukissa.
Kosketan sinua.
Kynttilän liekki on lähes liikkumaton." - Pia Perkiö -
Mukavaa alkavaa viikkoa kevään odotuksin! - Leena -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti