tiistai 7. helmikuuta 2017


Pitkästä aikaa jaksan tulla tänne päivittämään kuulumisia...viimeiset neljä kuukautta olen kahlannut tummissa, syvissä vesissä. Olen edelleen sairaslomalla niskavaivojen takia mutta se on ollut murheista pienin. Rakas äitini nukkui ikiuneen viime kuussa lyhyen sairastelun jälkeen ja putosin tummaan tyhjyyteen kuin Liisa ihmemaassa kanin koloon...tämä ei vain ollut satua vaan todellisuutta jota en olisi halunnut kohdata.

Viimeiset kuukaudet sain olla omaishoitajana ja viimein saattohoitajana...jouluyön istuin äidin vierellä keskussairaalan ensiavussa ja kuuntelin ihmisten hätää ympärillä...pienten lasten itkua ja ambulanssimiesten kiireisiä askeleita en varmaan unohda koskaan. Voisi kai todeta surullisesti, että olin elämän perusasioiden äärellä...

Väkisinkin elämän rajallisuus on täyttänyt välillä ajatukset. Olin aikoinaan äitini kanssa mummun kuolinvuoteen äärellä ja nyt oman tyttäreni kanssa äitini vuoteen äärellä...
 On asioita jotka on vain kestettävä ja vaikka tuntuu uskomattomalta, niin suruun auttaa kun joka päivä tekee ne työt, jotka on tehtävä, syö, juo ja nukkuu. Ja eräänä päivänä, vaikka se olisi tuhannen aamun takana, ikävä helpottaa ja elämä näyttäytyy taas oikeana ja hyvänä, vaikka emme koskaan unohdakaan.

                                           Rakkaamme lähtevät
                                           jää tyhjä tila
                                           muistojen asua.      - Helena Anhava -





Tuttujen asioiden ketju katkesi,
suru ympäröi minut
kuin sakea sumu.
Tiesin, että näin käy,
silti tuntuu, etten jaksa.
Tulisitte, enkelit! Kantaisitte vähän matkaa.



Mikään ei jää kesken,
kaikki jää kesken.
Jäähyväishetkellä kuiskaamme
voimattomina:
                     Näkemiin.


- Pia Perkiö -
Vanha Postineiti on ollut tauolla koska suru ja asioiden järjestely on täyttänyt ajatukset ja ajan...
Jotain pientä valoa tuikkii kuitenkin kanin kolon päässä...ja siitä enemmän vähän myöhemmin.
Tämä puotitouhu on kuitenkin kuin pelastusrengas näissä tummissa, syvissä vesissä...

                                     Yhdessä hetkessä kaikki muuttuu paremmaksi
                                     Hento sävel, ajatus jostain keveästä,
                                     huokaus, joka puhdistaa.
                                     Aika uuden alun.     - Satu Pusa -

Aurinkoa ja lämpöä päiviinne!   - Leena -


1 kommentti: