Kohta on kesä mennyt ja syksy saapuu...ja lomakin loppuu. Haikeaa mutta pakko myöntää, että ihan mukavaa on jo töihinkin palata.
Tuli kesälomalla kotimaassa matkusteltua ja vielä tälle syksyllekin jätimme pari reissua. Niistä lisää myöhemmin. Tuli mökkeiltyä, pari yötä meni rakkaan Äitikän luona Suolahdessa ja kotoilua, kotoilua...

Syksyn saapuessa ajatukset ja ideat hiipivät sisätiloihin.
Huomaa myös, että jaahas, tuokin kasa on rötköttänyt tuossa koko kesän ja nyt siihen viimeistään on tartuttava!

Alkaa kirjasto ja ylipäänsä lukeminen kiinnostamaan enemmän, ihanat kirjauutuudet odottavat ja sisutuslehdet ovat pullollaan syksyisiä ideoita! Villasukat kaivetaan esiin ja kauppareissulla useammin sujahtaa kynttiläpaketti ostoskärryyn...

Näitä ihania pieniä pitsiliinoja löysin äidin kätköistä. Muistatteko kun joskus ennen vanhaan laitettiin kaunis pieni pitsiliina kahvikupin alle lautasen päälle kun oikein kauniisti katettiin?


"Me onnelliset, me tavalliset
tavallisessa arjessamme
emme haikaile tähtiin.
Meille riittää tämä
siniharmaus, joka kyllä kimaltaa
hetkittäin.

- Pia Perkiö -

Sytyän sinulle kynttilän
keskelle hämäryyttä,
sytytän kynttilän loistamaan
iloa, ystävyyttä.

Sytytän sinulle kynttilän,
näetkö viestini hennon?
Kuuletko lauluni saapuvan
siivillä tähdenlennon?

- Anna-Mari Kaskinen -

Varustaudumme talven
varalle
kaikin tavoin, mutta:
pakastitko palan
poutataivasta
pääskysten lentoratoja,
purkititko koivunlehtien 
varjoleikkejä
talon seinustalla,
rantakivien lämmön,
aaltojen aurinkohopean,
nekö suolasit sisimpääsi?
(Laila Venetpalo)




Elokuun auringon lataamin akuin kohti syksyä! - Leena -